Niinpä se on aika vierähtänyt niin hurjaa kyytiä että nappula se täytti eilen vuoden  Juhlimiset jäi aika lailla vähiin kun oltiin lapsiperheessä pe-la yökylässä ja molemmat koirat olivat kotiinpaluun jälkeen niin raatoväsyneitä ettei niitä meinannut edes ulos saada mukaansa. No, tänään otetaan sitten vähän takaisin menetettyjä juhlia

Oli muuten tosi hienoa nähdä miten varsinkin Aapeli suhtautui lapsiin. Ei ole hirveästi ollut mahdollisuuksia olla lasten kanssa muutoin kuin ulkona joten tämä oli Aapelille ihan uutta. Konsta on ollut lasten kanssa aiemminkin joten siitä ei niin huolta ollut, tiedetään että osaa käyttäytyä ja ottaa lunkisti  

Mutta Aapeli, tyyppihän oli kuin olisi ollut koko ikänsä lapsien kanssa!! Oli oma hurmaava itsensä, pussaili ja kanteli lasten leluja. Joo, se todella tykkäsi niistä leluista. Riittäisiköhän jos sanon että sata kertaa vaihdettiin Aapelin suussa ollut lasten lelu omaan leluun  Aapelia kiinnostivat kovasti perheen kolme vuotiaan tytön liikkeet, menivät peräkanaa paikasta toiseen ja olivatpa livahtaneet yhdessä iskän ja äiskän sänkyynkin vierekkäin pötköttämään.

Oli ehkä jopa vähän hämmentävää miten hienosti Aapeli oli. Vauvan maatessa lattialla, Aapeli pyöri ympärillä muttei vahingossakaan astunut päälle, kävi välillä pussaamassa naamaa ja välillä varpaita  Ja itseasiassa ihan itse hakeutui vauvan läheisyyteen ihan vaan pötköttelemäänkin. Vauva koitti vähän kuonosta ja tassuista miltä tuntuu ja Aapeli se vain jökötti paikallaan seuraten pää puolelta toiselle kallistellen pienen pojan jokeltelua.