Sitä sitten tuntee välillä itsensä ihan suunnattoman tyhmäksi... Olen odottanut kuin kuuta nousevaa kevättä ja taipparikurssia mutta nyt kun hommat alkaa olla käsillä niin iskee paniikki kaikesta mitä Aapelin kanssa pitäisi harjoitella. Ja joo apua, ei olla hakua harjoiteltu vielä ollenkaan!! No daa, minkähän takia sinne kurssille mennään... Ja siis ei edes tiedetä vielä milloin kurssi alkaa ja mahdutaanko yleensäkään mukaan joten ehkä tässä olisi nyt aika ottaa itseään niskasta kiinni ja rauhoittua.

Tiedän oikeastaan jo etukäteen ongelman joka tullaan kurssilla kohtaamaan; Aapelin liian ronski ote riistasta. Tai ehkäpä pikkumies olisi tässä talven aikana kasvanut päänupistaan niin ettei ongelmaa olisi...?! Noh, sen näkee sitten ja saadaan varmasti sitten vinkit miten treenata oikein. Riistalla ei olla tehty mitään viime syksyn kultaisten taippari-kurssi turistiuden jälkeen vaan dameilla on opeteltu sitä rauhallista otetta.

Toinen mitä jännitän on tuo uiminen. Vaikka Aapeli viime kesänä ui, ei se oikein päässyt vielä hommaan sisään ja aristeli tassujen irtoamista pohjasta. Ollaan nyt talven aikana kolme kertaa käyty Hyvinkäällä koirakylpylässä ja kieltämättä Aapeli on rohkaistunut siellä mutta tuo luonnonvesi saattaa taas olla ihan toinen juttu.

No, treenattavaa kuitenkin riittää ennen kurssia jolle toivottavasti päästään mukaan. Maltti, luoksetulo, paikallaolo ja damin kantaminen. Mun mielestä ollaan maltin suhteen aika hyvässä jamassa. Ehkä Aapelin retuuttaminen mukana treeneissä on vaikuttanut siihen positiivisesti. Luoksetulo on myös suhteellisen varmaa. Tosin on ollut havaittavissa että teinipoikaa meinaavat nuo tuoksut kiinnostaa välillä enemmän kuin käskyt. Pitää vaan vahvistaa sitä nyt kaikella kivalla ja hyvällä :) Paikallaolo sujuu ihan ok myös mutta eipä lisätreeni koskaan huonoa tee... Tuota damia tahtoo välillä vähän pyöritellä suussa mutta ehkä sekin siitä, treenaamalla.

Semmoista taippari-paniikkia :D

Konsta Hyvinkään kylpylässä.

Aapeli kylpylässä.