Onpas taas aika vierähtänyt... Ja vähän ollaan jotain puuhailtukin

Konstan kanssa käytiin Viikissä verenluovutuksessa. Reissu meni ihan superhienosti, Konsta käyttäytyi kuin vanha luovuttaja-konkari vaikka kerta oli ensimmäinen. Hoitaja-täti lupaili että meidät kutsutaan varmaan uudelleenkin luovuttamaan kun homma kävi kaikin puolin niin jouhevasti  Ja miksipä ei mentäisi jos pystytään jotakin koirakaveria joskus tällä tavalla auttamaan. Harmi vain kun nämä noutajat tuppaavat kuulemma olemaan pääasiassa positiivisia ja sitä verta tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin negatiivista. No, mamma sai hyvän mielen ja Konstakin oikein jotain herkkukanamössöä kipollisen jotta sillekin jäi hommasta mukava mielikuva

Aapelin kanssa käytiin umn:n tokokurssilla tuuraamassa Minnaa ja Seitaa yksissä harkoissa. Oli ihan mukavaa, ei ollutkaan ihan perustokoa vaan päästiin kokeilemaan mm. agilityn pussia! Aapeli oli veikeä kun se selkeästi voitti itsensä ja selvitti pussin. Pientä helpotusta tosin oli kun ohjaaja piti pussin suuta auki  Aapeli juoksi hirveää kyytin tunnelin läpi ja ryntäsi sitten pussaamaan mammaa, sen silmätkin ihan loistivat kun se oli niin tohkeissaan <3

Viime viikonloppuna oltiin koirasaaressa vähän muiden kanssa leikkimässä. Harmillisesti homma päättyi ikävästi ja Konstan kimppuun kävi suursnautserin näköinen koira. En ole itse koskaan moiseen tilanteeseen joutunut ja ihmettelen että pystyin edes jotenkin siinä toimimaan. Toisin kuin sen toisen koiran omistaja. Onneksi paikalla oli auttajia ja yksi mies sitten nappasi sitä toista koiraa takajaloista samalla kun itse otin Konstan kintuista kiinni. Eipä tuolla mitään vaikutusta ollut, se toinen ei kertakaikkiaan päästänyt irti Konstan korvan alueelta vaan jatkoi ravistamista. Yksi herra siinä sitten laittoi hihnan sen toisen koiraan kaulan alta enkä ole varma että nyppäsikö hän vai kuristiko sen verran että leuat aukesivat. Onneksi oli ihmisiä jotka tiesivät miten toimia. Siinä paikan päällä pikaisella tutkimuksella ei pahempia vammoja näkynyt, vähän vain verta korvakarvoissa. Kotona otettiin tarkempi syyni ja kaverilta löytyi niskasta 10 senttiä pitkä ja noin sentin levyinen karvaton kaistale, komea jakaus kertakaikkiaan. Lisäksi korvan sisäpuolelta pieni ventti jota nyt sitten ollaan monta kertaa päivässä putsattu ja koitettu tuuletella mahdollisimman paljon. Ja korvan takana on reilun kahden euron kolikon kokoinen rupi nyt. Mutta mun silmään ihan hyvässä paranemisvauhdissa onneksi 

Nyt ollaan sitten maanantaista asti oltu mökillä. On niin ihana katsoa kun koirat nauttivat ihan täysillä. Kaivavat lumisia mättäitä metsässä, jahtaavat toisiaan ja painivat jäällä, metsästävät avannosta jääpaloja ja touhottavat koko ajan jotain  Kyllä on naattia porukkaa kun käydään yöpuulle!!

Aapelin kanssa ollaan harjoiteltu edelleen sitä rauhallista otetta damista ja jonkin verran ihan perusnoutamista. Ja maanantaina sitten Ninan koulutukseen!! Tosi kivaa, odotan innolla, varmaan saadaan paljon hyviä vinkkejä reenaamiseen!!